28. heinäkuuta 2013

Acting-hulinaa!


Kasvattipäivä vietetty aurinkoisessa ja paahteisessa Noukanniemessä! Kymmenen aikaan kokoonnuttiin paikalle, laiteltiin agilityrataa pystyyn ja alettiin treenata niin ihmisiä, kuin koiria :) Ensin kokeneemmat aksailivat rataa, ja tämän jälkeen aloittelevia koirakoita opastettiin agin ihmeelliseen maailmaan. Itse räpsin aluksi kuvia, sillä halusin treenata agilitykuvaamista (ajatus agilityn kuvaamisesta tuntui haasteelliselta, sillä nopeat koirat + hidas tarkennus -yhdistelmä...). Kivoja kuvia mielestäni tuli ja koirat olivat hienoina!

Acting Top Maid, "Utu"
Riikka ja Utu olivat minulle uusi tuttavuus. Olin aikaisemmin ihastellut Utun tykitystä agiradoilla Riikan videoilta, ja kyllä se Utu on vaan upea! :)
Acting Pocoyo, "Pongo"
Dalimattas Action Lady, "Lettu"
Acting Plug And Play, "Tulppa"
 Kakenkin kanssa päästiin siis kokeilemaan pienesti agilityä! Koira ei meinannut ensin edes tajuta namialustaa ja sen päällä olevia nakkeja. Sitten kun harjoiteltiin putkea, niin Kake vaan tuli ulos ja tuijotti minua, eikä yrittänyt etsiä nakkeja maasta :D Kasvattaja sanoi, että tulevaisuudessa jos ja kun alamme harjoitella enemmän, niin pitää pitää huoli, että koira fokusoi estettä, eikä minua. Nyt kun se tuijotti minua niin tiiviisti.

© Tiina, kiitos!
Bojoing! © Tiina, kiitos!
Välissä käytiin syömässä, ja sitten jatkettiin tokoilulla. Kaken kanssa halusin neuvoja perusasennon kanssa. Se kun on niiiin p*rseestä meillä. Ohjeeksi minulle sitten käden liimaaminen paidan sivusaumaan ja paljon toistoja. Miten sen käden pitäminen sivusaumassa voi olla niin vaikeaa? Olen nyt huomannut, että en osaa ajatella kriittisesti vielä erilaisten koulutusmenetelmien suhteen; yksi ehdottaa tätä, toinen toista ja kolmas vielä tuota, niin yritän kaikkia kokeilla ja asiat menee pieleen :)

© Tiina, kiitos!
Jossain vaiheessa päästettiin ihmiset ja koirat uimaan. Itsehän en uskaltautunut järveen, hyi, kylmää ja märkää (nimimerkillä heitin eilen talviturkin), mutta päästin Kaken vilvoittelmaan koiraporukassa! Tassusiteestä huolimatta. Hyvinhän tuo ui!




Päivän kruunasi vielä acting-tuotteiden kanssa hifisteleminen :)

25. heinäkuuta 2013

Kake 1-vee!

Meidän pikkutuholainen ja sen sisarukset täyttävät vuoden, onnittelut! Hurjaa, miten aika rientää :) Vastahan minä sain idean, että koira on saatava ja sitten löysin Kaken kasvattajan sivut.... Sitten käytiinkin pentuja katsomassa ja niitä oli niiiiiin paljon ja ne oli niiiiiin suloisia! >:D Sitten saatiinkin Kake mukaan ja työnnettiin se kissankuljetuskoppaan takapenkille (ai miten niin ei matkusta vieläkään mielellään autossa?). Nojoo. Suloinen tuo on vieläkin, joka päivä saan sen todeta!


 Kaken synttärikakku aamupalaksi oli koiran makkaraa, tarkemmin sanottuna lohimureketta, johon sitten muotoilin hienosti viimeisistä nakinpalasista ykkösen toimittamaan kynttilänvirkaa :P Eilen illalla paniikissa olin jo lähtemässä ostamaan kaupasta maksalaatikkoa, mutta onneksi tajusin, että meillä oli jääkaapissa tuo pötkö koiranmakkaraa, ei tarvinnut hyvin suolaista sapuskaa syödä synttärikakuksi :)


Myöhemmin tajusin vielä, että unohdin antaa koiran aamulääkkeet ruuan mukana! No, Kake sai ekstraksi vielä hiukan nappulaa myöhemmin. Aamuruokailun jälkeen piti vielä sitten hieman riekkua pandan kanssa. Tämän jälkeen itse menin nukkumaan takaisin, sillä Kake herätti meidät noin kymmenen yli seitsemän tulemalla pyörimään meidän huoneeseen. Ihmeellistä kyllä, sillä oli pysynyt kauluri päässä/kaulassa koko yön! Sitten kun poikaystäväni ja Kake tulivat aamulenkillä, sain kuulla, että Kake oli pistäytynyt järvessä kaikilla neljällä jalallaan, eli hiton tassuside oli kastunut! Eikun vaihtamaan...


Äsken käytiin vielä ulkona hieman riekkumassa ja heitin Kakelle palloa, niin eikös jalasta lähtenyt tassuside taas irti :) Minulta pääsi kirosana, kun näin sen, ärsyttää olla koko ajan vaihtamassa tuota sidettä! Hetken aikaa jo mietin, että annanko sen riehua ulkona ilman sidettä niin paljon kuin sielu sietää, mutta päädyin kuitenkin siihen, että side on laitettava jalkaan. Videoin hieman Kaken riekkumista siteen kanssa (voi pojat, että sillä oli kivaa!), jonka lataan sitten myöhemmin, kun pääsen parempien nettiyhteyksien äärelle.

Sunnuntaina olisi luvassa Acting -miitti! Kokoonnutaan acting-kasvattien kanssa rupattelemaan ja luvassa on ilmeisesti myös pientä opetusta esim. agilityn ja tokon suhteen! Lisäksi saan tilaamani acting-hupparin, jeij :) Onneksi on luvattu hyvää keliä (+24°C ja puolipilvistä), ettei tarvitse sisällä sadetta värjötellä! :)

22. heinäkuuta 2013

Voi pieni lautasantenni

Ei radio kuulunut hyvin niin piti hankkia lautasantenni.
Tämmöinen päivä tänään.

Koko tapahtumasarja sai alkunsa eilen illalla, kun kävin koiran kanssa metsässä rämpimässä mustikoiden ja vadelmien perässä. Saavuin kotia, annoin koiralle ruuan ja sitten chillasin olohuoneessa läppärin ääressä. Huomasin, kun Kake sohvalla nuoli yllättävän paljon toista takatassuaan. Vilkaisin sitä - varpaanväli punoitti ja siinä oli neulanpistomainen kohta. Minä jo aloin etsiä toista pistokohtaa, ajattelin siis kyynpistoa.

Kake oli syönyt ruokansa normaalisti, joi normaalisti, oli reipas oma itsensä, mitä nyt väsytti sitä runsas ulkoilu. Jalka ei ollut turvonnut. Muutenkaan oireet eivät täsmänneet kyynpistoon. Katselin tassua huolella ja olin näkevinäni toisen pistokohdan, mutta en ollut varma. Soitin päivystävälle eläinlääkärille (kello about 23:30) ja selitin tilanteen. Eläinlääkäri totesi, ettei akuuttia vaaraa, nukkukaa yön yli ja tulkaa aamulla näyttämään jalkaa, laittakaa kauluri päähän. Näin tehtiin, kauluri oli vain liian lyhyt. Siitä ei siis käytännössä mitään hyötyä ollut.

Aamulla vilkaisin jalkaa uudestaan, ja kauhistuin. Varpaanväli märki ja siinä oli ikäänkuin haava. Kasvattaja sitten kertoi, että kyseessä voisi olla punkki, jonka Kake olisi irroittanut ja alkanut nuolla sitten puremakohtaa, jolloin kohta tulehtui ja turposi, sitten myös märkii ja turvotuksen takia näyttää haavalta. Kävi järkeen.

Sain eläinlääkäriajan viideksi. Paikalle mentiin, meitä vastassa oli mukava Belgiasta lähtöisin oleva naislääkäri. Hän varoitteli, että koira joudutaan ehkä rauhoittamaan, että saadaan ajeltua karvat haavan ympäriltä. Onneksi ei tarvinnut, Kake alistui kohtaloonsa ja piti nätisti jalkaansa. Varvas oli kuulemma turvonnut, kynnen yläpuolelta ja varvastaipeesta iho oli rikki. Hoito-ohjeiksi joka päivä tassusiteen vaihto, tassun puhdistus ja kymmenen päivän antibiootit ja särkylääketta 3-5 päivää. Lysti maksoi ilman korvauksia 122€, kiitti heeeeeei....

Saatiin myös uusi kauluri mukaan, muuten hyvä onkin, mutta Kake saa sen pois päästään kumartamalla päätään ja huitasemalla tassuaan... :)

Käytiin metsässä lenkillä, ja päästin Kaken vapaaksi. En älynnyt, että sillä olisi niin paljoa energiaa - koira hepuloi ja juoksi ihan täysiä ympäri mättäitä ja kantoja! Kohta näen, kun tassuside lentää kaaressa Kaken jalasta pois. Juu, eikun sisälle ja uusi tassuside jalkaan. :)

Nyt sitten lenkkeillään hihnassa ja tehdään paljon nenänkäyttöharjoituksia, mm. aamu- ja iltaruuan koira saa etsiä nurmikolta.

20. heinäkuuta 2013

Eka jäljestys takana!

Wuhuu! Tänään oltiin treenaamassa jälkeä ja esineruutua collieihmisten kanssa. Koiria oli yhteensä viisi ja aikaa menikin pari tuntia metässä pyöriessä. Käytiin ensin hieman tutkimassa paikkoja, samalla etsien sopivaa jäljestysaluetta. Lopulta päädyttiin hiekkatien viereiseen metsään, jossa oli suht' lyhyt aluskasvillisuus.


Kake oli alusta asti ihan kierrokset huipussaan. Asiaa ei auttanut se, että meidän kyytiin takapenkille tuli matkustamaan sisko Nuppu! Sitten kun päästiin paikalle, niin toinen iiiihana narttu oli vastassa! Tämä tyttö olikin tarkka, kenet päästi iholle - Kake ei siihen joukkoon heti päässytkään :D Sitten paikalle vielä saapui kaksi pehkourosta, jotka olivat myös hieman jänniä!


Metsässä kävelystä hihnassa ei meinannut tulla mitään, sillä Kake hinkusi vain juoksemaan. Asia korjaantui onneksi sillä, että mentiin porukan kärkeen, jolloin Kake ei niin paljoa vetänyt eteenpäin, ennemmin vilkuili välillä taakse :) Sitten kun päästettiin koirat hetkeksi irti, niin ai halleluja - meno oli melkein tappavan vauhdikasta! Viisi koiraa juoksee ihan täysiä eteen ja taakse ilman minkäänlaista näköhavaintoa ihmisten jaloista! :)


Palattiin sitten autoille ja autojen siirtämisen jälkeen alettiin tekemään jälkiä, yksi koirakko kerrallaan. Kake sai lainaan valjaat, nakkeja löytyi onneksi minulta omasta takaa tarpeeksi (heh, ajattelin ottaa varman päälle ja leikata 900g:n paketin kaikki nakit mukaan...). Tehtiin aloitusjälki, aika lyhyt, maks 20 metriä? Kolme namikuppia kävin viemässä janalle. Kake ei ensin meinannut huomata mistä on kyse, ensimmäinen ja toinen kuppi tuli ikään kuin vahingossa eteen, kolmannelle kupille se jo selvästi huomas haistella jälkeä ja oikein pinkaisi eteenpäin! Jee :)

Namikuppi näkyy oikeassa reunassa
Esineruutu oli myös uusi tuttavuus. Minun villasukka esineenä meidän puolesta, kävin heiluttelemassa ruudussa sukkaa ja nakkasin sen maahan. Sitten palasin koiran luokse ja lähetin matkaan käskyllä "Etsi". Myöhemmin tajusin, että olisi pitänyt laittaa matkaan käskyllä "Tuo tänne" - se on lelun tuomiskäsky, "Etsi" on namin etsintäkäsky. Kake ponkaisi matkaan ja oli todella innoissaan, menikin heti sukan luokse, nosti sen, mutta puotti (= pudotti, viännän näköjään savvooki tänne välliin ;) sen heti ja lähti etsimään "mitäs muuta täältä löytyy?" -mentaliteetilla. Lopulta se toi minulle toisen villasukan, joka oli siis toisen treenaajan sukka :D Hirvittävästi kehuja ja nakkia naamaan!


Hirmuisen kivaa oli, pakko päästä uudestaan kokeilemaan! Hankintalistalle päätyy valjaat ja omistajalle hanskat, sillä kädet on kivan kipeät tuosta meidän hihnasta. Kake kun todellakin halusi kaikkien narttujen luokse... :P

19. heinäkuuta 2013

Irti revittävien raajojen määrä on suoraan verrannollinen koiran onnellisuustasoon


Yllä oleva kuva kertoo päivän koiratapahtumat :) Poikaystävä ponkaisi aamulla käyttämään koiraa aamulenkillä kun se oli kuulemma piipannut jonkin aikaa - pelättiin, että sen maha on ihan kuralla, mutta ei, herra halusi vain huomiota osakseen... Takaisin tuli märkä mutakuono :D

Päivällä käväistiin paikallisessa Ikeassa pyörähtämässä ja ostin Kakelle kolme pehmolelua, tuin samalla Unicefin lapsia kolmen euron edestä! Kake ihastui suurimpaan pehmoleluun - pandaan. On se kyllä niin kivan pehmeä omaankin käteen, että ei ihme, että koira tykkää sitä höykyyttää ja pureskella!



Illalla käväistiin vielä laiskoina juoksuttamassa koiraa puistossa. Siellä oli ensin berni, nelivuotias narttu, joka ei innostunut kyllä Kaken leikkipyynnöistä huolimatta. He sitten lähtivät ja odoteltiin hetki, kunnes paikalle saapui todella energinen saksanpaimennarttu! Parivuotias, joten yhteinen sävel löytyi varsin pian :) Kake löysi myös miehuutensa loppua kohti, sakun omistaja mietti, että taitaa olla hänen koirallaan juoksut tulossa kohta.

Iltapalaksi kevyt ateria; päivän vanhaksi mennyt jauhelihapaketti plus tortilla-aterialta yli jäänyt kana ja tonnikala ja ripauksena vielä nappulaa. Ei olisi kyllä nappulaa tarvinnut siihen yhtään... :D

Huomenna mennään treenailemaan mitä ilmeisimmiten jälkeä, jännää! :)

Osallistuin Hertan ja Kertun blogin kuvakisaan!


Osallistuin kyseisellä Kakesta ottamalla kuvallani Hertan ja Kertun blogin kuvakisaan, ja nyt haluan linkittää kisan, jotta ihmiset äänestäisivät ja paras voittaisi! Meidän kuva on nro 11 :)! Mielestäni kisassa on monia hyviä kuvia, joten nyt äänestämään, hop hop :)

16. heinäkuuta 2013

Frisbee, toisin sanoen lätty

Kake sai uuden lelun, ja tää onkin kiva!




Bojoing!



Viime postauksesta onkin jo vierähtänyt tovi. Allekirjoittanut on käynyt ahkerasti töissä ja iltaisin sitten ei olekaan jaksanut tarttua kameraan ja ottaa koirasta kuvia. Nyt tänään olinkin sitten reippaana, sillä minulla oli eilinen ja tämä päivä vapaata - huomisesta alkaen sitten koko loppuviikko töitä, ei jaksaisi :P Kuvailin hieman Kakea ja poikia, kun nämä heitteli koiralle lättyä - siis frisbeetä. Lätty nyt on vaan kuvaava sana ja helpompi lausua, helpompi opettaa koiralle :)

Onneksi ei ole tarvinnut itse niin paljoa juoksuttaa koiraa, vaan on apulaisia! Mutta toisaalta, Kake nyt tuntuu olevan hieman rennompi myös itsekin liikunnantarpeen suhteen, ehkä se on se, että voi päästää koiran vapaaksi pihalle ja vähän heitellä sille lypsykumia, ja koira on tyytyväinen :) Eikä tarvitse tehdä hihnalenkkejä suuremmin, oi autuutta...

Tänään meidän piti käydä mätsäreissä, mutta kuinkas ollakaan, pienten väärinkäsitysten ja huonon sään (tällä hetkellä +11°C ja sataa tihuuttaa) takia sinne ei sitten lähdetykään. Pitää ajatella, että nyt säästyi rahaa, ja tuskin sieltä mitään menestystäkään olisi tullut :P

Ei pidä unohtaa keppiä :)
 Syksyn agilitysuunnitelmat ottavat hieman selkiytyäkseen - kasvattaja laittoi tässä eräs päivä viestiä FB:ssä pienelle porukalle, että josko hän koutsaisi meitä, neljän koirakon ryhmää, sillä paikallisella agilityseuralla ei kuulemma ala agin alkeita nyt syksyllä. Otettaisiin vakivuoro hallista kymmenen viikon ajaksi ja hinta ei todellakaan olisi paha, edes opiskelijalle - 6,5€ / kerta! Olen kyllä ehdottomasti mukana, toivottavasti tämä tästä lähtee :)

6. heinäkuuta 2013

Mikkeli KR

Tänään startattiin puoli kasin jälkeen auto kohti Mikkeliä. Matkalla ripsotteli vettä ja pelkäsin, että koko näyttelypäivä olisi pilalla, kun itse en fiksuna tyttönä ottanut sadekamppeita mukaan... Paikalle päästyämme keli oli onneksi suht' selkeä, välillä aurinko paistoi ja välillä oli pilvessä. Minulla oli aiemmin aamulla ollut kriisi - mitä mä laitan päälle? Farkut olisi siistit, mutta taskuihin ei mahdu nakkia! (Ratkaisuna olisi ollut tietysti ostaa paikan päältä namipussi, mutten innostunut vain yhtä kertaa varten.) T-paitaa minulla ei myöskään ollut mukana (juu pyykissä), ja en tiennyt, oliko näyttelyetikettiin sopivaa olla kehässä olkapäät paljaana. Jotenkin tuntui, ettei. Ja paikan päällä kun katselin, niin ei siellä kovin moni perustopissa huidellut! No, otin sitten neuleen itselleni, mutta välillä meinasi olla hieman lämmin auringon paistaessa. Kengätkin oli retkeilykengät, sillä uskoin, että nurmi olisi märkä ja siitimmät kenkäni päästäisi veden läpi. Onneksi näissä valinnoissa olin hieman jopa sävysävyyn (musta toppi - harmaa neule - maastonvihreät housut - kengät, joissa harmaata+vihreää)!

Tuomarina oli Antonio Di Lorenzo, mies, joka ilmeisesti on alunperin Italiasta, asuu nykyisin Norjassa. Pohdin matkalla, että tuleekohan arvostelu millä kielellä, italiaksi, englanniksi vai jopa norjaksi.. :D Asiallinen tuomari, ei mitään moitittavaa. Puhutteli englanniksi, ja jopa sain selvää, mitä hän minulle puhui.


Junnu-uros -kehässä oli siis Kaken lisäksi kaksi muuta koiraa. Kehään mentyämme Kake tuntui kadottavan kiinnostuksensa jonnekin muualle, olisi ollut ilmeisesti mielenkiintoisempaa katsoa viereisen kehän koiria tai muita junnuja meidän takana (Acting -kasvatusliitteen kirous, aina ensimmäisenä :D Eipähän tarvitse jumittaa muiden takana...) Juoksemiset meni hyvin, kerran Kake pomppasi laukalle, lieikö menin muka liian kovaa? Antonio hieman katseli Kakea, kysyi ikää, katseli lisää ja tuli sitten suoraan sanomaan (en siteeraa nyt kuitenkaan suoraan englanniksi, pääpointti:) "Tiedäthän, että sinun pitää tehdä paljon töitä korvan suhteen. Aina kun iltaisin katsot televisiota, *pyöritti käsiään demonstroidakseen korvan pyöritystä*". Nyökyttelin fiksuna ja myöntelin "Yes yes." Seisottaminenkin oli siinä ja siinä, kiinnostiko enemmän nakki, vai viereisen kehän koirat. Ei ihmeitä, Erittäin Hyvä tuli arvosanaksi. Kilpailuluokassa sitten tuomari sijoitti meidät suoraan kolmanneksi, ei yllättänyt, hävittiin paremmille tänään.

Kuvasta suuri kiitos Veera R.!
"Masculine. Needs much better ears. Very good type. Excellent body proprotions + chest for age. Excellent hind quarters. Strong enough in shoulder for age. Excellent eyes. Very good movement."
Tulos siis JUN-EH JUK3.

 Ja ainiin, kehän jälkeen sitten olin vaihtamassa Kaken näyttelypantaa normipantaan, kun koira pääsi minulta karkuun! Kerkesin hetken jo ajatella "voi apua jos se nyt juoksee kehään", sinnehän se jo suunnisti, mutta kunnon karjasulla pysähtyi ja kääntyi katsomaan "häh?" juuri ja juuri kehän laidalle! Kehässä oli vieläpä Kaken paras-kaveri-puoli-isoveli-Pongo juuri juoksemassa, ja sadattelin, että nyt se tietysti päättää lähteä leikkimään Pongon kanssa... No, kiinnihän tuo koira ei olisi halunnut antaa, mutta onneksi minulla oli tasku täynnä nakkia! Heitin sille sitten nakkia maahan, ja sain koiran onneksi kiinni. Onni, että koiralla on niin paljon tuota kaulanahkaa, että siitä saa helposti otteen :)

Vas. Acting Pocoyo, A. Top Dog, A. Top Model ja A. Top Notch
Acting -kennelin koiria oli paikalla meidän lisäksi kolme (kaikille myös EH), eli päästiin kaiken kukkuraksi kasvattajakehään! Vähän arvottiin ennen kehää, että kuka menee ja missä järjestyksessä, ei oltu harjoiteltu etukäteen esiintymistä yhdessä. Hyvinhän siellä meni, vähän haahuiltiin mitä pitää tehdä ja missä pitää olla, mutta saatiin kuitenkin kiva arvostelu! Kake osasi pönöttää nyt paremmin, oli saanut päästellä höyryjä tarpeeksi. :) Ykkössijan vei Cinnaberry.
"Excellent average for type, coat and colour. Very good average for body proportions, movement + angulations."
Me ei tätä hommaa oteta niin vakavasti :)
 Tämän jälkeen sitten koirille reilusti nakkia naamaan ja sattuipa Iita puraisemaan peukalooni vekin, ajatteli ilmeisesti hotkaista peukalonikin :) Kierreltiin muutama koju koiran kanssa ja lähdettiin kotia, pysähdyttiin matkalla paikallisessa McRuoka -ravintolassa. Kake möksötti minulle autossa, kun tulin sitä moikkaamaan pikaisesti (lue: kävin hakemassa juomapullon, ajattelin täyttää sen vessassa) >:D Ilmeisesti parin tunnin hyörinä ja vilinä väsytti pikkuhauvaa. Nyt on jo kyllä energiaa!

Kaken näyttelyura taitaa mennä nyt hetkeksi kyllä paussille. Tänä vuonna ei ole enää oikein näyttelyitä, jotka kiinnostaisi. Koti-KV-näyttelyt toki kiinnosti, mutta sitten luin kasvattajan mielipiteen kys. näyttelyn meidän tuomarista, ja ajattelin, että ehkä jätän väliin ne karkelot. Ei Kakesta kuitenkaan multichamppioonia tule koskaan ja ärsyttävää olisi aina kuulla kommenttia tuosta korvasta, siitä puhumattakaan, että sitä pitäisi aina "laittaa" ennen näyttelyitä. :) Kake on kuitenkin niin hieno koira muuten, että se saa viettää onnellista elämää kotikoirana nyt, yritetään päästä agility-harrastuksen pariin syksyllä! :)