29. joulukuuta 2013

Uutta ulkkaa pukkaa


Eilen illalla kymmenen aikaan sain inspiraation, ja piti sitten kolme tuntia ensin vääntää bannerin kanssa. Tänään sitten homma jatkui ja uusi ulkka nyt valmis.

Kommentteja, mielipiteitä? Plussaa, miinusta?

27. joulukuuta 2013

Vuoden 2013 yhteenvetoa

Tästä linkistä pääset katsomaan meidän tekemisiä menneeltä vuodelta. Ja voi mahdoton, miten paljon vuoteen onkaan mahtunut! Ensimmäinen kokonainen vuosi koiranomistajana, ja voin todeta, että on ollut mukava vuosi! Julkaisin lisäksi ensi vuoden kalenterin, paljoa siellä ei ole, mutta muutama juttu jo valmiina! Tässä vuosi 2014.

Tammikuu

Tammikuu meni pääosin pentukurssilla ollen. Muutaman kerran harrastettiin collieihmisten kanssa pentujen (!!) juoksuttamista Killerillä.

Vasemmalla Iita, sitten Kake, Muru, takana tulee Pitko ja ensimmäisenä Toffe.

Helmikuu

Helmikuussa jatkettiin pentupainimista ja pentukursseilua, käytiinpä jopa ensimmäisissä mätsäreissäkin! Niistä tuloksena SIN-. Pitkon ja Pongon kanssa leikkimistä.
 

Maaliskuu

Maaliskuussa oli näköjään meidän viimeinen pentukurssin tapaaminen. Sivulletuloa ja seuraamisen alkeita treenattiin paljon. Match Show Korpilahden Tikkalassa, meillä ei kummoisesti mennyt, mutta Kaken sisko Pitko oli BIS3! :) Ensimmäiset näyttelyt Rautalammilla, sijoitus PEK3 kolmesta pennusta, oltiin Kaken kanssa molemmat aika jännittäjiä :D


Huhtikuu

Huhtikuussa treenattiin paljon mätsäreissä. Räpsinpä kuvia myös lenkiltä ja toteutin näköjään Kaken kamat -postauksen. Ei näköjään ole ollut paljoa aikaa päivitellä blogia, muistan, että oli kiireitä lukea pääsykokeisiin.

Toukokuu

Toukokuulle olin suunnitellut muutamiin mätsäreihin osallistumista, mutta pääsykoekiireet estivät niihin osallistumisen. Kake kävi Jämsässä näyttelyissä kasvattajan esittämänä, tuloksena EH JUK3 kolmen junnu-uroksen kisassa. Collietreenit tulivat kuvioihin.


© Tiina!

Kesäkuu

Kesäkuussa päästiin uuden asian äärelle, nimittäin paimennukseen. Sitten käytiin pyörähtämässä Tuurin näyttelyissä, tuloksena kivasti EH JUK1! Kesäkuun lopussa Kake oppi uimaan ja uikin innokkaasti kepin perässä. Oli lämmintä, collietreeneissäkin Kake oli ihan nuutunut lämpötilan takia.

Riuku!

Heinäkuu

Heinäkuussa käytiinkin sitten Mikkelissä näyttelyissä, tulos EH JUK3 kolmen junnu-uroksen joukosta. Piti käydä muutamissa mätsäreissäkin, mutta ne jäivät väliin. Käytiin "turhalla" eläinlääkärikeikalla tassuhaavan takia. Heinäkuussa sitten oli myös paljon odotettu kasvattajatapaaminen! Päästiin myös käymään yksissä jälkitreeneissä, jonka seurauksena hankin Kakelle valjaat ja treenasin myöhemmin jälkeä myös kotona. Kakella oli myös synttärit!


Elokuu

Päästiin toiselle kierrokselle lampailla, Kake selvästi keksi jutun juonen tuolloin! Osasi kivasti kiertää lampaita. Aloitettiin hakutreenaaminen. Käytiin muutamissa mätsäreissä ja opetin Kakelle vadin päällä pyörimisen.


Syyskuu

Syyskuu ei ollut kovin kummoinen. Hakutreenit ja muutamat mätsärit. Kake tutustui Musch Barf -ruokaan ja juoksenteli Pongon kanssa metsässä.


Lokakuu

Lokakuussa taantuma jatkui - käytiin vietti- ja leikkisemmassa leikkimässä, hakutreeneissä ja collielenkillä. Kaken vuosipäivä meillä tuli 1.10. ja päivittelin blogiin lähinnä lenkkeilyreissuista. Kävin itse kuvaamassa Kuopiossa mätsäreissä muutamia koiria.


Marraskuu

Marraskuussa päästiin vihdoin ja viimein aloittamaan agilityharrastus! Kakelle iski närästys ja minä kävin katselemassa Jyväskylä KV:ssa nahkakehän.

Joulukuu

Joulukuussa lisää agilitytreenejä, sekä lisäksi joukkotarkissa käytiin kuvauttamassa selkä, lonkat ja kyynärät. Nyt vaan odotellaan tuloksia! :)

Värittömät välipäivät

Piti eilen illalla ulkona miettiessä pohtia kahdesti, että mikäs kuukausi se nyt olikaan... Niin, joulukuu, ja mikä parasta, kohta on uusivuosi! Ja täällä ei lunta sitten yhtään.

Pönötys. Ja minä rakastan tuota kohinan määrää.



25. joulukuuta 2013

Hyvää Joulua!


toivottaa Kake ja allekirjoittanut! :)

22. joulukuuta 2013

Parasta on, kun osaa nauraa omille virheilleen



Tässäpä tämä koostevideo tämän viikon agilitystä. Viime sunnuntain postauksen jälkeen ei kannata odottaa liikoja.... No, katsokaa video ja... :D

Kakella kierrokset hyrräsi aluksi toooooooosi korkeella, sen takia tuossa alussa tapahtuukin tuota ylimääräistä rundinheittoa ja päätöntä juoksentelua... Sitten hetkeksi kun rauhoitin tilanteen (= menin putken eteen, olin hiljaa ja annoin koiran miettiä), Kakella oppimiskyky palasi takaisin ja homma alkoi toimia.

Rengasta harjoiteltiin kanssa, ei mitään ihmeellisimpiä. Yritettiin myös ottaa maksikorkeudella, mutta Kake ei ollut asiasta ihan vielä niin varma, vaan yritti paukauttaa renkaan ali sen läpihyppäämisen sijaan (tätä ei videolla, jätin pois). Palattiin nopeasti matalampaan korkeuteen.

Eteenmenoa kivasti, ei ongelmia.

Loppuun vielä valssin treenaamista, no, ei niin onnistuneesti. :D Kake alkoi olla jo raukka, niin väsynyt ja kaverin namit olisivat olleet herkullisempia.

Sitten lisäksi niistä jutuista, mitä ei videolle päässyt: pituuseste oli tällä kerralla uusi asia. Kake venytti oikein kivasti ja hyppäsi rohkeasti, kerran taisin jopa päästää kauhistuneen parkaisun, kun lähti hyppyyn niin kaukaa! Taidettiin jopa mennä maksipituisena muutamalla vikalla toistolla.

Tällä kerralla tutustuttiin myös pussiin, Kake ei ollut moksiskaan ja ei ihmetellyt suhisevaa pussia selässä, vaan tuli aina reippaasti läpi. Lieköhän vaikuttanut myös takana pituusestettä harjoitellut labbisnarttu ;) Nimimerkillä toisella kentällä treenanneet pentukurssilaisten ohjaajat katsoivat minua huuli pyöreänä, kun karjuin muutaman kerran koiraa luokse...

Otsikkoon vielä lopuksi viitaten, mulla pääsee nauru aina katsellessani uudestaan ja uudestaan tuota videota, olen hömppä, koirani on hömppä! Kyllä tästä vielä kehitytään! :D

19. joulukuuta 2013

Vuoden viimeinen agility ohi



Ja muita videoita tulossa huomenna (tai viimeistään ylihuomenna), kun pääsen parempien yhteyksien äärelle. Kirjoitan myös tarkemman sepostuksen treenikerrasta sitten! Nyt keskitymme nauttimaan joululoman alusta! :)

15. joulukuuta 2013

Mahtava sunnuntai!

Tänään oli tarkoituksena tokoilla Haukkuvaarassa. Klo 12 oltiin paikalla ja syöksyttiin Kaken kanssa ensimmäisenä kentälle. Tein perusasennon vahvistamista, pieniä seuruupätkiä ja liikkeestä maahanmenoa. Välillä meinasi kiinnostaa toinen kentällä treenaava koirakko enemmän, mutta muuten meni oikein kivasti. Kertokaa te viisaammat - miten saan käden häivytettyä pois seuraamisessa ja mihin se käsi pitäisi asettaa? Käsi minulla on tällä herkellä kyljen kohdalla kämmen auki alaspäin.

Julia (Kärnä, yksi Haukkuvaaran yrittäjistä) tuli sitten jossain vaiheessa kysymään meidän porukalta, että kiinnostaisiko jäädä esimerkkikoirakoksi hänen pitämälleen agilityohjaajakoulutuskurssilleen. Ja minähän olin heti innolla mukana! Kurvasin puolen tunnin "tauon" aikana kotiin takaisin täyttämään nakkipussin.

Esimerkkikoirakot jaettiin neljään ryhmään. Halli oli jaettu kolmeen osaan, yhdellä kentällä treenasi kaksi ryhmää ilman koiria ja kahdella muulla sitten muut ryhmät koirien kanssa.

Meidän ryhmä aloitti ilman koiria harjoittelun. Saimme ohjaajaopiskelijoilta vinkkejä siihen, miten pitää tasapainoinen asento ja minkälainen sen tasapainoisen asennon tulisi olla. Pyrähdeltiin, pysähdyttiin ja pyrähdeltiin.

Siirryimme sitten kentälle ja otimme koirat mukaan. Harjoitus oli tämännäköinen:

Älkää hei välittäkö mittasuhteista, ne on noin suunnilleen sinne päin... :)

Tarkoituksena oli harjoitella takaakiertoa ja kädetöntä liikkumista. No, mehän emme olleet edes harjoitelleet takaakiertoa... Se siis opeteltiin! Jos olisimme osanneet jo takaakierron, olisi pitänyt saada koira putkesta kakkosesteelle vain ruumista käyttämällä (kädet sivulla hiljaa), sama kolmoselle.

Seuraavalle kentälle siirtyessä jatkettiin samalla teemalla - takaakierto oli tässäkin treenattavana:


Koira jätetttiin istumaan ja ohjaaja meni kakkosesteen eteen. Keilattiin koira kiertämään kakkosesteelle, otettiin vastakädellä (oikealla) ja laitettiin putkeen, ohjaaja riensi nelosen eteen ja keilattiin taas takaakierto.
Kake ei meinannut hypätä kakkosestettä, mutta tähän oli syynä ilmeisesti se, että olin liian lähellä itse estettä. Sitten kun älysin antaa koiralle tilaa siirymällä itse muutaman askeleen taakse päin, onnistui tämäkin. Putkesta ulostullessaan koira sinkosi herkästi kakkosesteelle, kun huusin "kierrä" ja namialusta oli ollut siellä kakkosesteellä aikaisemmin.... Asiaan vaikutti myös oma kropan suunta Muutaman toiston jälkeen rata onnistui tosi hyvin ja olin niin ylpeä Kakesta! Kolme agin alkeiskurssin kertaa ja yksi ekstrakerta kasvattajan kanssa, ja tämmöiset tehtävät onnistuivat! :)

Tämän harjoituksen jälkeen siirryimme ilman koiria loppulämmittelemään, juostiin, venyteltiin, ravisteltiin jalkoja ja käsiä, sitten tehtiin maassa olevilla "agilitytikapuilla" erilaisia jalan koordinaatiotehtäviä :)

Seuraavaksi koiran kanssa otettiin hassu harjoitus. Toinen käsi (muutama nami nyrkissä) ojennettiin suoraan sivulle, pää käännettiin vastakkaiselle puolelle, jopa kurkattiin koiraan päin olan yli. Koira oli siis hyvän matkaa ohjaajan takana ja sitten kutsu luokse. Useimmiten kuulemma käy niin, että koira tulee sille puolelle, mille puolelle pää on käännettynä (koska katse). Kakehan oli niin ahne, että tuli joka kerta nakkia ottamaan :D

Koiran kanssa harjoiteltiin vielä jotain yksittäisten keppien kanssa, en ihan ottanut tehtävästä selvää. Ohjattiin ja niistoja samalla. Tämän jälkeen me teimme vielä alla olevan tehtävän:

Tämä tehtävä toimi myös niiston harjoitteluna - me emme sitä tehneet. Ohjaaja hyppyyttää (niisto) koiran oikealla kädellä hypyn oikealta puolelta koiran vasemmalle puolelle, hypyn jälkeen koira takaisin putkeen, samasta päästä mistä tuli ulos.

Eli koira putkeen, ja pakkovalssilla koira kakkosesteen yli ja ohjaus sitten omalle puolelle siivekkeen vierestä. Mä ennakoin tässä tehtävässä liikaa (siirtyminen putkelta hypylle) ja menin liian taakse (sopiva kohta ohjaajalle hyppyesteen keskellä) - piti odottaa Kake putkesta ja olla peruuttamatta niin paljoa, kyllä se mahtui hyppäämään pienemmästä raosta! :) Tämäkin sujui todella hienosti, kunhan itse maltoin! Olin niin ylpeä Kakesta, se toimi vielä tuossakin vaiheessa niin hyvin, vaikka oltiin oltu useampi tunti hallilla! :)

Kotiin päästiin sitten puoli viiden maita, eli semmoiset rapiat neljä tuntia Kakelle treeniä! Ei paha :)

Eli yhteenveto: kivaa tokoilua ja aivan mahtava mahdollisuus olla esimerkkikoirakkona uusille agilityohjaajille! Kake kertasi hieman tokoilua, agissa sitten uutena asiana takaakierto ja koira sai hurjasti lisää varmuutta putkeen menosta. Minä opin lisää ohjaamisesta: takaakierron keilaus, niistot ja pakkovalssi. Aivan super päätös viikolle ja nyt on hyvä pitää pieni tauko treeneistä ensi torstaihin asti! :)

14. joulukuuta 2013

Tämän päivän aamulenkiltä (video)


Voi että toinen osaa olla höntti! :D Ei mulla muuta...

13. joulukuuta 2013

Agility Killerillä

Koska tällä viikolla oli meidän agilityn alkeet -kurssikerran sisältönä kurssiin kuuluva agilitykoiran koulutus -luento, kävimme treenaamassa kasvattajan silmän alla Killerillä JATtilassa.


Tehtävä oli hyvin yksinkertainen. Koira (hahaa, punainen raksi) odottaa hypyn takana, hyppy ohjataan vasemmalla kädellä, koira putkeen ja vaihdetaan puolta, eli kolmoselle ohjataan oikealla kädellä (eikä siis mitään pyörimisiä putken ja hypyn välillä, vaan juostaan putken suun ohi hyppyesteen oikealle puolelle). Lelu piti heittää kolmosesteen yli, kun koira tuli putkesta.

Ja mikä uusinta uutta minulle - lelu käteen ja menoksi! Ei nameja, vaan suoraa toimintaa!

Miten meillä sitten meni? Sanotaanko, ei kehuttavasti :D Kake oli ihan täpinöissään uudesta paikasta, joten mä sain juosta KOVAA (pst. vaikka koira on alkuverrytellyt, kannattaa myös ohjaajan muistaa lämmitellä lihaksia jotenkin!)...  Olin aina myöhässä! Lisäksi tyrkin koiraa liikaa putken suulle ja siis juoksin itse putken suuaukon luo, vaikka olisi pitänyt lähettää se putkeen. Tähän Julia olisi huutanut "anna koiran tehdä koiran työt!" :D Muutaman kerran onnistuttiin ja niistä jäi tosi hyvä fiilis! :)

Loppuun vielä Kake sai ensikosketuksen keppeihin. Metodina käytettiin verkkoja, ja mainittakoon, Kakelle ne verkot oli aaaaaaaaaaaivan liian matalat. Ekalla kerralla minun roikkuessa hihnan päässä pääsi puolittain hyppäämään yli verkosta, kun ei tajunnut mennä keppien välistä. Sitten heti tuli kasvattaja pelastamaan ja saatiin Kake muutaman kerran menemään jo melko sujuvasti kepit :)

Huomenna olisi luvassa kaverikoiran kanssa treffaamista ja sunnuntaina tokoilua sitten Haukkuvaarassa :)

10. joulukuuta 2013

Pöhnöilyä

Tänään koitti Kakelle kuvauspäivä. SCY:n Keski-Suomen alaosasto järjesti joukkotarkastuksen Eläinklinikka Tähdessä. Kello kymmenen oli meille varattu aika, ja kappas, samaan aikaan oli Masi-kaveri tulossa myös nukkumaan!

Vielä ollaan iloisia
Kake simahti nopeasti ja kauniisti. Painoa oli 27,8 kg, eli en kovin pahasti mennyt metsään arvatessani Kaken painoksi 28 kg. Lonkkakuvissa meinasi olla ensin jotain hämminkiä, kun eläintenhoitaja ei meinannut saada lonkkia täysin suoraan. Ongelma kuitenkin saatiin korjattua (tai no, ilmeisesti toinen lonkka ei ollut niin suora, muttei kuulemma haitannut kuvien ottamista) ja kyynärät sekä selkä kuvattiin kanssa.

... ja sit nukutaan. Eipähän karannut minnekään! :)
Niin, ja sitten ne tulokset. Koira on terve. Eläinlääkärin mukaan lonkat ovat A:n ja B:n rajoilla (tai oikeastaan toinen lonkka oli hänen mielestään A, toinen sitten A tai B), kyynärissä myös pientä tulkintavaraa, eli nollana tai ykkösenä tulee takaisin Kennelliitosta. Suunnitelmissa olisi vielä kuvauttaa silmät.

Kakelle ei otettu herätystä. Kyllä siinä koirassa on kantamista kahdellekin ihmiselle.. :) Nyt koira koisaa kylppärin lattialla, pyyhkeiden alla!

7. joulukuuta 2013

Pienet ilon aiheet




Kake on saanut olla onnellinen koira. Eilen tehdessäni illalla lumitöitä, Kake juoksenteli ja hyppi lumihangessa (mikä olisikaan parempaa treeniä koiralle!) Metsässä juoksenteleminen on parasta, ja Kakea tänään ilostutti mukaan otettu jäänpalanen. Ihan onnessaan murisi ja raaputti, haukahteli ja hyppi jäälevyn päälle. :D Sisällä sitten vaan koisataan...

6. joulukuuta 2013

Jo pientä rataa!

Tämän viikon agilityyn saavuttiin 5-10 minuuttia myöhässä, mutta emme ilmeisesti missanneet paljoa. Tehtiin kahden esteen sarjaa, namialusta siis edessä. Kake oli hassu - vaikka kuinka huusin ja kutsuin sitä sivusta tulemaan luokse namin luo lähettämisen jälkeen, niin silti se tuli luokse kääntymällä ensin poispäin minusta ja tulemalla jälkimmäisen esteen yli! Koutsikin nauroi... Lisäksi harjoiteltiin väliin ruuan jättämistä - tämähän on helppoa meille, saatiin kehuja minun heilutellessa nakkia Kaken kuonon vieressä ja Kake vain tuijotti minua :)


Tämän jälkeen treenattiin muuria, rengasta ja putkea vaihtelevissa määrin itsenäisesti. Putkeen meno vielä jännitti Kakea ja taisinkin kiljaista "vau!" ekalla kerralla liian aikaisin, eikös se peruuta pois.. Raippoja minulle.

Tunnin lopuksi mentiin rata, kaareva putki - hyppy - suora putki. Tehtiin rata paloissa niin, että lisättiin edelliseen aina yksi este lisää - ensin siis vain suora putki, sitten koira hypyn taakse istumaan ja hyppy - suora putki, lopuksi sitten kaikki kolme. Ja voi apua, että mun piti tajuta juosta! Koko tunnin kököttänyt paikoillaan, näin kärjistetysti, ja sitten pitäisikin juosta... Ei meinannut ihan heti lähteä, ja olin sitten myöhässä :D

Meidän hurjan suuret esteet ;)
Meitsi oli kyllä ihan liekeissä kun viimeisellä kerralla meni oikein mukavasti kaikki - Kake melkein kuulemma tuli putkesta lävite (ilmeisesti siis yrittänyt singota jonnekin sivulle putkessa) kun kuuli minun "VAU!" -huudahduksen sisällä ollessaan :D Viimeisellä kerralla myös tapahtui se, mikä kävi kesällä Acting -tapaamisessa: Kake ei "huomannut" palkkaa namialustalla edessä, vaan putken jälkeen fokusoi minuun.... Tässä siis kehitettävää.


Loppuun vielä rauhoitin Kaken makaamaan jalkojen väliin. Eihän se siinä rauhoittunut, muuta kuin valitti suurta vääryyttä ulisemalla.... :D

3. joulukuuta 2013

DIY: koiralle heijastinliivi

Allekirjoittanutta alkoi tympimään koiran heijastittomuus. Tai ehkä ennemmin se, että koiralla ei ollut muualla heijastimia kuin hihnassa iltapimeässä ulkoillessa. Onhan meillä yksi heijastinliivi, Biltemasta muistakseen ostettu, mutta se on niin epäkäytännöllinen (kiinnitys tulee pantaan kiinni), että halusin uuden. Nappasinpas sitten kaapista vanhan, minulle liian ison heijastinliivin ja surautin siitä koiralle loimityyppisen heijastinliivin.



Leikkasin siis liivin sivusaumoista auki ja lyhensin liiviä (selkäkappale siis) leikkaamalla alaosan pois toisen heijastinhihnan kohdalta. Ylimääräisistä paloista (etupuolelta jääneet) otin heijastinnauhat talteen ja taiteilin niistä rintaremmin ja mahan ali menevän kiinnitysremmin. Lisäksi yhden nauhan ompelin kiinni ekstraksi "niskaan". Heijastavaa pintaa kun ei voi olla liikaa ;)

Toivottavasti joku innostuu tekemään myös, tuo oli alle kahden tunnin työ!

1. joulukuuta 2013

Kuononsa pauloissa

Kake on muuttunut ihan höperöksi lumien tultua maahan. Kaikki hajut kiinnostaa ja lenkit vedetäänkin nenä maata viistäen. Korvat unohtuu ja nenä vetää eteenpäin. Tänäänkin sain leikkiä aamulenkillä piilosta koiran kanssa paljon.... Tuntuu, kuin lauhkeasta lammaspaimenestani olisi tullut riistaviettinen ajokoira, joka ei näe tai kuule mitään saatuaan vainun jäniksestä. Lisäksi ongelmia on sisällä ollessa, meidän asunto on ulko-ovelle vievän käytävän varrella. Melkeinpä kaikki, jotka meidän kerrostalossa asuvat, kulkevat meidän asunnon oven ohi. Ja lisäksi lumien tultua, niitä lumisia jalkoja pitää polkea lattiaan, jotta lumi lähtee kengänpohjista pois. Äänet kantautuvat meidän asuntoon ja Kake hälyttää kaikista ohikulkijoista meille haukahtamalla, toisinaan hyvin kovaa.


Lisätään siihen lisäksi oma stressi omassa elämässäni. Syyllistyn helposti lenkeillä provosoitumiseen ja hermojen menettämiseen ja korotan ääntäni helposti. Sitten minua surettaa aivan mahdottomasti, kun tajuan purkavani omia ongelmia koiraan. Tekisi mieli hyvittää kaikki omat mokat koiralle. Pitää vain yrittää hillitä omat hermot ja ymmärtää koiraa - miksi se tekee niin ja miten ehkäistä ne tapahtumat, missä menetän omat kärsivällisyyteni. Koira opettaa, koira on ohjaajansa peili.