27. helmikuuta 2014

Nahkailoa, treenit ja koiranpentuja!


Tänään päivä starttasi klo 9 aamulla kimppalenkillä. Mukana oli Kaken lisäksi nahkat Muru, Pitko, Tulppa, Laki ja Toffe sekä outsiderina vehnis Pulla.


Otin muutaman räpsyn lenkiltä, kuvissa näkyy Kaken lisäksi Pulla-vehnis, sisko Muru ja Toffe-kaveri. Yllättävän kivaa laatua tuli, vaikka jouduin rajaamaan isosti.

Treeneissä sit lenkin jälkeen tein Kaken kanssa jotain hömppää, lähinnä putkeen irtoamista ja siihen lisäksi pussia. Sitten sainkin harjoitella Lakin kanssa eilistä radan alkua, eli lähinnä valsseja, mutta jatkoin myös eteenpäin putkeen, siitä kepeille ja muurilta valssilla pituudelle ja siitä putkeen. Laki oli hämillään kun pääsi kentälle, kun minä aloin käskyttämään sitä, eikä Anna. Sitten se pällisteli Annaa, "ootko nyt ihan varma, että meen tuon kanssa?"! :D Mutta olipa hauskaa tehdä radanpätkää koiralla, joka lukee hyvin ohjausta - muurilta tulikin väärä hyppy (tavalliselle aidalle pituuden sijaan), koska itse en kääntynyt tarpeeksi ja ottanut koiraa mukaan. Tiina otti tästä jopa videon, saan sen tänne blogin puolelle pällisteltäväksi joku päivä! :D



Tehtiin hieman myös (rally)tokoa, lähinnä seuruutin ja vahvistin istumista aina pysähdyttäessä tekemällä yhden askeleen etenimisiä. Hurjasti on meidän seuruu kehittynyt viimeisen kuukauden aikana, kuten voi yo. kuvasta katsoa! ;)




Treenien jälkeen tapasin kaverini ja hänen söppänän 10-viikkoisen sheltinpennun. Riiviöllä oli hampaat kuin neulaset ja minun kenkäni nauhat olivat varsin mielenkiintoiset. Kake pääsi tapaamaan pentua hallitusti hihnassa: Kake ei tiennyt miten päin olisi ollut, koska pentu oli niin mielenkiintoinen ja ihana!

Kake tapasi eilen myös toisen pennun, joka oli myös huuuuuuurjan kiva: Iitan bordercollien pennun Pain! :)


26. helmikuuta 2014

Tämän päivän agilityt

Hallilla taas, ja nyt tehtiin ratana pätkää isommasta valmennusryhmien radasta. Ensiksi tuommoista helppoa "juokse koiran mukana" -pätkää, jossa kuitenkin oli yksi ennakoiva valssi. Sitten samanlaista välistävetoa ja valsseilua kuin viime kerralla. Tämän jälkeen sitten taas "juokse koiran mukana" -ratapätkä. Tasapuolisuuden takia esillä niin onnistuneet kuin epäonnistuneetkin pätkät :)


Kakella oli joku ihme hinku mennä mun pyrstön takaa putkeen, vaikka varsin selvästi tunnun ilmoittavan, että suunta on toinen :D Viimeisessä klipissä tajuan käyttää molempia käsiä koiran mukaanottamiseen, sitten onnistuu ;)


Katsokaa mikä vauhti tuolla koiralla on noissa kolmessa ensimmäisessä klipissä! Sen takia meneenkin vähän pitkiksi käännökset ja ei auta, että minä en kerro tarpeeksi ajoissa koiralle minne mennään ja minne pitäisi kääntyä...


Älkää ihmetelkö, ensimmäisessä pätkässä minulta tippuu taskusta lelu ja siitä tuo minun epämääräinen mölinä.

Noin. Lyhyestä virsi kaunis, pätkät oikeastaan kaikki, mitä tuli videoitua, esillä ja turhan syvällinen analysointi jätetty ruudun taakse ja tietenkin tärkein oppiminen tehty videoiden välissä :)

Kaken pentuaika -haaste

Ideana on laittaa kuvia koiran vauva-ajasta ja mahdollisesti kertoa millainen tapaus koiruus oli ikänsä suloisimmassa vaiheessa. Voit myös kertoa hassuja/hölmöjä tapoja, mitä koira omisti pentuna, mistä se kasvoi yli ja mitkä tavat sillä ovat edelleen. Sitten haastetaan kolme muuta koiramaista blogia, joiden blogissa käydään henkilökohtaisesti ilmoittamassa haasteesta.

Koska kuva kertoo tuhat sanaa, ja video on peräkkäisiä kuvia, eli yhteensä tuhansia kuvia, niin postauksessa paljon videomateriaalia. 


Prologi: Minulla ei ole ollut aikaisemmin koiraa. Allekirjoittaneen perheessä on ollut vuonna nakki ja muusi ajokoira nimeltään Tinka, mutta se kuoli juostuaan junan alle. Taisin olla silloin about kuusivuotias, joten en muista Tinkasta paljoa mitään.
Kesällä 2012 aloin lämmittelemään ideaa koirasta. Mitä jos olisinkin koiranomistaja? Iltaisin tuli istuttua vain koneella, eikä oikein tehtyä mitään muuta, lisäksi sosiaaliset suhteeni olivat ehkä hieman kuivat ja niukat, sillä olin muuttanut keväällä uuteen kaupunkiin, eikä minulla ollut pahemmin kavereita uudella paikkakunnalla. Ajattelin, että koiran kanssa tulee liikuttua ja varmasti päästyä jonkinlaisiin mukaviin piireihin. Katselin päivät pitkät asuntomme ohi kulkevia ihmisiä koirineen - niin sateella kuin aurinkoisina päivinä, näin kuinka he menivät läheiseen metsään ja kulkivat siellä.

Minäkin halusin. Aloin pohtimaan toden teolla pennun hankkimista ja tähän tietysti liittyi avomiehen aivopesu suostuttelu pennun ottamisesta. Näytin kuvia koneelta erilaisista roduista ja eri koirarotujen pennuista, "katso kuinka suloinen!", "eikö olisikin kiva, jos meilläkin olisi tuommoinen?", "ajattele, kun olisi aina joku, joka ilahtuisi sinun tullessa kotiin!". Lopulta löysin suunnittelilla olevan sileäkarvaisen colliepentueen aivan läheltä, alle 15 kilometrin päästä. Laitoin kasvattajalle viestiä, että onko pentueesta tehty jo varauksia. Ei ollut, joten jäin "kuulolle" tästä pentueesta.

Yhtenä päivänä sähköpostia tuli, että nyt olisi kymmenen pentua syntynyt, haluammeko yhden. Minulle iski paniikki. Ei, en ollut valmis kymmenen vuoden vankeuteen koiran kanssa ja kymmenen vuoden päivittäiseen ulosraahautumiseen. Peruutin hätäpäissäni koko idean pennusta. Kahdeksan viikkoa kypsyttelin kuitenkin ajatusta kuitenkin takaraivossa omasta koirasta. Sitten rohkaistuin ja asiat loksahtivatkin paikoilleen ja lähdimme hakemaan Kakea kotiin.

Kakea haettaessa kotiin radiosta soi Iron Maidenin "Aces High" ja Kake ulvoi takapenkillä kissankuljetuskopassa (joo-o...). Lisäksi se oksensi siihen koppaan, sillä kasvattaja oli ruokkinut sen aiemmin päivällä. Ajoimme läheisen kaupan parkkipaikalle, josta minä kävelin Kaken kanssa kotiin n. kilometrin matkan, muistan kuinka vielä sataa tihuutti. Kakea pelotti ihan vietävästi, mutta maanittelemalla ja välillä pentua kantamalla pääsimme kotiin.





Koko blogihan on alunperin ollut päiväkirjana minulle (ja muille) Kaken kasvusta, mutta nyt myöhemmin tilalle on tullut treenipäiväkirjamaisuus. Eli jos kiinnostaa lukea enemmän pentuajasta, selatkaa rohkeasti 2012 -linkistä taaksepäin ensimmäisiin postauksiin :)

Kake pentuna tuhosi jonkin verran paikkoja - heh, meinasin ensin kirjoittaa, ettei se tuhonnut mitään: sen jäljiltä ei ole kuin vaan neljä reikää eteisen seinässä, yksi sähköjohto poikki ja muutamat hampaanjäljet ovi- ja jalkalistoissa... :) Mutta ongelmaa pureskelun suhteen ei ollut, paimennusta (eli jalkoihin, nilkkoihin hyppimistä) ei tapahtunut, ainakaan minuun sitä ei kohdistunut.



Pentuna Kake oli todella sosiaalinen muita koiria kohtaan - ja on sitä yhä edelleen. Kaikkien kanssa pitäisi päästä leikimään ja painimaan. Yhtenä aamuna mietinkin, että onko tuolla koiralla ollenkaan itsesuojeluvaistoa: metsässä tuli vastaan kytkettynä iso kultaisen noutajan näköinen koira, Kake oli minulla myös hihnassa. Vastaantuleva koira kiersi meidät kymmenen metrin päästä ja koira rähisi Kakelle. Kake vain heilutti häntää ja yritti singota toisen koiran luo, mutta onneksi ei päässyt minun roikkuessa hihnan toisessa päässä.

Isoveikka Pongo ja Kake
Kaken lempileikki on ollut pienestä pitäen "pölyjen puistelu", eli oman pedin tai muun vastaavan rievun ravistelu ja muriseminen samaan aikaan.


Tapahan ei ole muuttunut miksikään, video tämänpäiväisestä puistelusta:


Koska olin innoissani omasta koirasta, halu oppia oli suuri (ja on edelleen ;). Käytiinkin pentukurssi silloisella koirakeskus Doggiella, joka nykyään on siis Haukkuvaara! :) Kake osasi hyvin jo istumisen ja maahanmenon (köhköh) ennen kurssia, mutta uuttakin opittiin paljon. Kaken oli silloin helpompi olla häiriössä, kun taas nykyään hermot vähän falskaa ja turhauttaa ohjaajan seisoskelu tai muiden koirien läsnäolo...



Olen mielestäni onnistunut Kaken kasvattamisessa hyvin. Lenkillä vastaantulijoille ei rähistä, vaan ohitetaan kaikki koirakot nätisti (jos ei lasketa "kuka-tuo-oli-pakko-päästä-haistelemaan-nuuhnuuh" -sinkoamisia toisinaan toiselle puolelle väylää). Kake rauhoittuu sisällä hyvin, pyytää ulos tarvittaessa ja arkitottelevaisuus on kunnossa. Koiran turkki kiiltää ja tulostusjälkikin alkaa olla kiinteää, silmät ei rähmi (punoittavat joo, mutteivat rähmi, huuhtelen niitä aina toisinaan) ja muutenkin Kake tuntuu olevan onnellinen.


Ja vielä, arkistojen kätköistä: Kake, 17 viikkoa, hepulointia.

Kiitän kaikkia ihmisiä, jotka ovat auttaneet minua ja Kakea pääsemään tähän hetkeen, missä nyt ollaan. Varsinkin niitä ihmisiä, jotka ovat treenanneet meidän kanssa ja jakaneet niitä omia vinkkejään, niin kentällä tai metsässä. :)

19. helmikuuta 2014

Hanki tanskandoggi, kumartelija!

Tänään agitreeneissä tehtiin tiukkoja kurveja. Tehtävät olivat yksinkertaisia, mutta kivan vaikeita. Tai ainakin vaikeita meille.

Ennen treenejä vähän pohdin, että yrittäisin kiinnittää huomiota omaan asentooni, etenkin aiemmin olen lähtenyt chihuahua-linjalle, vaikka minulla on noin 60cm korkea koira... Pitäisi kai hankkia tanskandoggi, että lopettaisin typerän kumartelun koiraa kohti. :D


Muutaman kerran olin liian ajoissa käännöksen suhteen, jolloin Kake meni kolmosesteen takaa. Minuutin kohdalla vaihtuu tehtävä, siinä siis kolmosesteeltä otetaan koira niistomaisesti ja laitetaan putkeen. Koska vitonen olisi ollut a-este, jatkettiin putkelta siis muurille. Hyvän (lue: onnistuneen) suorituksen jälkeen Kake sai huilia ja meni autoon odottamaan.


Toisessa tehtävässä mun mokia oli mm. koiran jättäminen yksin (hukkasin koiran, kun en katsonut sitä, missä se tulee), lelun kaivamisen vaikeus enkä omaa liikkumista hahmottanut, sillä putken jälkeen minun olisi pitänyt mennä enemmän sinistä seinää kohti, jotta koira saa hyvän linjan esteelle. Mutta katsokaas, miten Kake jo väläyttelee vähän laukkaakin esteiden välillä, josta olin innoissani!

Sit jossain vaiheessa kaivoin vinkulelun (siis vanhan parin lämpökäsineitä, jonka sisään olen tunkenut jonkun vanhan vingun) esiin ja Kakehan innostui siitä, että välillä rallatteli menemään sen kanssa... Pitää varmaan vaihtaa lypsykumi siihen? Loppuun tuli vielä mun omaan mieleen kiva suoritus, että oikein hihkuin onnesta! :D

Seuraavalle treenille sit mieleen se, että katse koiraan.

18. helmikuuta 2014

Hei me edistytään!

"Vähän on sen tuntuinen yksilö, että sormet syyhyäis päästä sen kanssa pk-puolelle tekemään"

Videoina tänään Kaken poikkeuksellisen hyvää seuraamista ja muuta tekemistä. Ja jos joku ihmettelee, koiralla on pöksyt. Äijyys on ottamasta Kakesta vallan ja on meinannut tulla vahinkoja, mutta olen onnistunut välttämään ne kuitenkin. Mulla on pipo ja ylisuuri villapaita, koska hieman lämpöä.

Rallytokon toinen osa tänään. Koutsi alussa kysyi, joko minä niitä kisoja oon katsellut... Heh, en! Tunti aloitettiin peruutusharjoituksilla, jotka Kake handlas hyvin, mutta minä olin vähän hidas palkkauksen suhteen. Voisi nyt tehdä naksuttimella pientä sheippaamista tuohon peruutuksen jatkuvuuteen. Toimii pelkästään äänikäskyillä, mutta peruuttaa huomattavasti paremmin, jos tulen mukana (lue: kuljen eteenpäin, kun koira peruuttaa).


Tämän jälkeen treenattiin hieman maahanmenoa. Saatiin vinkiksi liioiteltu jalka/kyynärpääapu siten, että hidastan selkeästi käskyn aikana ja siirrän painon koiranpuoleiselle jalalle, tai vaihtoehtoisesti nykäisen olkapäälläni maata kohti. Alkoi toimimaan paremmin. Aiemminhan ollaan ryömimisen ehkäisyyn palkattu taaksepäin.


Tässä vaiheessa meidän ryhmään tuli esimerkkikoirakko näyttämään alo-luokan liikkeet. Itselle jäi ehkä hieman epäselväksi pujottelu ja kaikki spiraalit, mutta tutustun niihin myöhemmin omalla ajallani paremmin.


Vielä lopuksi otettiin koirat kentälle ja tehtiin seuraamisessa eri vauhteja. Kake oli oikein hyvä! Aiemmin päivällä treenatessa kasvattajan kanssa yritettiin tehdä seuraamista siten, että mulla oli lelu kainalossa ja pudotin sen sitten onnistuneen pätkän päätteeksi koiralle. Nyt tein niin, että laitoin nakin palan kainaloon ja pudotin sen. Toimii! Nyt vaan pitää ruveta ttekemään seuruuta ilman nakkia aina välillä ;)

16. helmikuuta 2014

Match Show Haukkuvaarassa 15.2.2014

Olin ajatellut lähteväni Kaken kanssa mätsäreihin Haukkuvaaraan, mutta sitten jossain vaiheessa halusinkin vain enemmän lähteä katselemaan ja kuvaamaan menoa. Kake olisi ollut kuitenkin niin intopinkeenä ja se olisi vain stressannut koirien määrää, niin ajattelin paremmaksi vaihtoehdoksi jättää sen kotia nukkumaan.

Paikalle tullessani onnittelin itseäni oikeasta päätöksestä; koiria oli huikea määrä paikalla. Pennuissa oli ilmeisesti lähemmäs 50 osallistujaa ja aikuisissa noin kolmekymmentä per luokka (isot/pienet).

BIS: 1. Labradorinnoutaja Diego/Tiina Manninen 2. Cockerspanieli Alti/Seela Ihanainen 3. Tiibetinspanieli Samu/Johanna Hyvönen
Kuvia napsin jokaisesta kehästä. Ajattelin kuvaavani eniten isoja aikuisia, sillä pienet aikuiset eivät meinanneet napata oikein (koirien koko on hieman ongelmallinen + pöytäkopelointi jne) ja pennut... Noh, ei vaan kiinnostanut ensiksi. Sitten kotona kuvia laittaessani nettiin huomasinkin, että pienistä aikuisista taisi olla enemmän kuvia kuin isoista aikuisista, eniten kuitenkin sittenkin pennuista... :)

Kuvia löytää tästä linkistä.

11. helmikuuta 2014

Uuden lajin pariin

"Otetaan tavoitteeksi, että te starttaatte alo-luokassa kurssin päätteeksi"

Tänään lähdettiin testaamaan uutta lajia meille, rallytokoa. Ryhmä on onneksi pieni (neljä koiraa yhteensä, Pongo&Tiina on yks kurssilaisista ja sit on kaks muuta, pieniä koiria), eli ohjausta varmasti saa omiin ongelmiin! Aluksi oltiin Tiinan kanssa ilman koiria ja kuunneltiin pientä teoriapohjustusta rallytokosta. Kylttejä ja iloista meninkinä. Olemista ohjaajan oikealla puolella ja paljon erilaisempia tehtäviä kuin perustokossa. Tykkään perusideasta: paljon rennompaa ja kannustavampaa kuin perustoko/tottis. Saa käyttää käsimerkkejä ja kehumista :)

Sitten haettiin koirat ja aloitettiin tilannekatsauksessa, sivulletulo oli käsittelyssä. Kake oli nälkäinen ja minulla oli harvinaista herkkua: keitettyä siankieltä. Mun sormet olikin lujilla tunnin aikana... Kakella oli hyvä tekemisen meininki, kun pääsi hieman alkuihmetyksistään eteenpäin. Jouduin kuitenkin palkkaamaan paljon nakilla, mutta ennenkaikkea, käytin paljon kehuja koiran innostamiseen. Tehtiin muutamia pienia seuruu-pätkiä myös.

5.2. treeneistä. Tiina: "Kake näyttää niin äijälle!"
Seuraavana vuorossa oli harjoitella oikealle puollelle sivulletuloa. Ja voi pojat että oli vaikeaa, niin minulle kuin koirallekin! Mä en edes muistanut, että kummin päin sen koiran tulee pyörähtää sivulle, ja siihen lisäksi oman ranteen "vinous" teki omat temppunsa :D Kakekin alkoi pyörimään sen takia takapäällään vastapäivään sivulla ollessaan... Onneksi saatiin vinkit suoristamiseen ja homma alkoi toimia, vaikkakin Kake oli hyyvin kaukana minun oikeasta jalasta.

Peruuttamista seuraavaksi. Kaken kanssa tämä ollaan opeteltu ihan turhanpäiväisenä temppuna, mutta kiva, että tulee jotain "hyötyä" liikkeen osaamisesta! Meidän ohjaaja tokaskin nähdessään Kaken peruutuksen "otetaan tavoitteeksi, että te starttaatte alo-luokassa kurssin päätteeksi".. Haha! Olisihan se kiva, voisi ottaa tavoitteeksi. :) Kake lopetti peruuttamisen monesti mielestäni liian aikaisin, joten sain ohjeeksi antaa muutaman käskyn peräjälkeen, "peruutaperuutaperuuta" ja äkkiä heitolla palkka suuhun. Lisäksi käsimerkin häivyttäminen on edessä, kyllähän Kake jo toimi pelkällä käsimerkillä, ilman palkkaa kädessä :)

Uutena asiana tehtiin peruuttamista hieman eri tavalla, koira siis ohjaajan oikealta puolelta lähti peruuttamaan ohjaajan jalkojen taakse. Onneksi ollaan Kaken kanssa treenattu paljon takapäänkäyttöä kontaktilaatikolla, niin koiralla on jonkinlainen käsitys omasta takakropastaan.. Tämäkin siis sujui melko hyvin pienellä treenillä!

Kotiläksyksi saatiin lajiin ja kyltteihin tutustumista! Oli mukava tunti, odotan seuraavaa mielenkiinnolla :)

Pst. Eilen käytiin agilitaamassa, katso postaus siitä (julkaisin sen äsken, mutta laitoin päivämääräksi 10.2., tiedä sitten, onko teidän syötteissäne missä ajassa... :)!

10. helmikuuta 2014

Hyvän mielen hömpöttelyä

Käytiin aamusta hallilla treenaamassa. Hovikuvaajani suostui lähtemään hallille mukaan, suuri kiitos videoista hänelle ;) ! Viereisellä kentällä oli muutama koirakko treenaamassa tokoa, joten minä en ole se, joka hirmuisen vuolaasti kehuu koiraa videon alussa :D



Pidin rimat alhaalla. Halusin treenata Kakelle eteenmenoa, joka vaihtuikin sitten vaan suoran hyppelyksi ja kiinni palkkaleluun, ohops... Sitten tein helppoa kaarevaa uraa, ajatuksena minulle pitää eroa siivekkeisiin ja ohjata koiraa kädellä. Olisin voinut jatkaa viimeistä tehtävää niin, että olisin kiepsauttanut kolmannen esteen jälkeen koiran takaisin tulosuuntaan, hyppyyttänyt kaksi estettä ja palkannut sitten lähtöpisteestä. No, ensi kerralla sitten ehkä!

8. helmikuuta 2014

Jeee kursseilemaan taas

Kilahti satanen pois tililtä, koska ostin kurssipaikan rallytokon alkeet -kurssille Haukkuvaaraan! :) Meinasin ensin jännittää, että miten menee yks yhteen työaikojen kanssa työssäoppimispaikalla, mutta onneksi esimieheni ovat koiraihmisiä kans, niin mulle sanottin "merkkaa vaan ylös tuohon lappuun mihin aikaan oot töissä sit"!


Mutta joo. Tänään käytiin veljentyttären (4v) kanssa pulkkamäessä ja Kakehan oli mukana myös. Ehkä se olisi kuitenkin pitänyt jättää kotiin (mukavasti Kake yritti minua paimentaa kun pulkassa tulin mäkeä alas), mutta kun se pääsi niin juoksemaan... Onneksi veljentyttö ei pelkää koiria tai koiran haukkumista, niin ei tarvinnut minun pahemmin stressata :)


Mäenlaskun jälkeen heiteltiin koiralle lumipalloja ja nappasin muutaman kuvan. Onneksi olen tajunnut RAW-kuvien idean ja suht' OK:sti osaan niitä käsitellä, niin hurtan silmätkin tulee esiin kaiken valkoisen lumen keskeltä!


ps. tämä on 200. postaus tässä blogissa! :)

6. helmikuuta 2014

Pienenpieni agitreeni ja muuta liikuntaa


Video eilisen treeneistä. Videolla on kaikki, mitä Kaken kanssa tehtiin tuolla kerralla, eli kyseessä oli "helppoa ja kivaa", kuten minä asian ilmaisin. Helppoa se ei kuitenkaan minulle ollut niinkään paljoa - treenissä oli tarkoitus harjoitella takaaleikkausta, jota en ole aiemmin tehnyt kai ikinä? :D

Muutamia pointteja:
- Minulle nopeutta huuuurjasti lisää.
- Kaken estehakuisuus oli ihan kiva, siis senhän olisi ollut mahdollisuus tulla tuosta kakkosesta ohi suoraan kolmoselle, mutta kuitenkin hyppi iloisesti.
- Minun selkä suoraksi ja enemmän ehkä eroa esteisiin (ei tarvitsisi pelätä siivekkeisiin osumista :D), antaa koiran tehdä koiran työt!
- Tsekkaa äänikäskyt - oikea ajoitus
Viimeisellä kerralla minulla on palkka (lypsykumi) ja Kake kivasti kaartaa sinne, minne pitää, ennen kuin kerkeän mitään edes tekemään.

Toissapäivänä käytiin juoksemassa nelisen kilometria juoksuvyö-venyvä hihna -combinaatiolla, ja pitää ehdottomasti hankkia kunnon juoksuvyö, niin ei lähde nousemaan vyö lantiolle (oli oikein kiva pysähdellä korjaamaan vyötä alaspäin :). Tänään kävin Kaken kanssa jäällä heittämässä oikein kivan lenkin hiihtäen, joku kolme kilometriä tuli sille reissulle pituutta. Alkuun meinasi olla ongelmia - Kake hyppi ja pomppi ja haukkui, ei tiennyt mitä piti tehdä, mutta kun sain sille vaihteen päälle, niin sitten mentiin! Olin turhaan näköjään ottanut sauvat mukaan, kun koira veti innoissaan ;)

Tässä pohdin Kaken kanssa ilmoittautumista Haukkuvaaraan rallytokon alkeet -kurssille. Kiva olisi mennä ja nyt kun sain vapaakortin ilmaiseksi, voisi sijoittaa sen verran kuitenkin kurssiin :)

3. helmikuuta 2014

Tutoriaalipostaus: Näin upotat YouTube-videon blogitekstiin html-koodin avulla

Tämä postaus on tarkoitetttu muutamalle tutulle, mutta uskon toivon, että tästä on hyötyä muillekin.

Kirjoitat esim. treenipostausta tai kuulumispostausta, ja haluat lisätä YouTube-videon tekstiin mukaan? Tässä esittelen tavan, miten minä teen sen. Postauksessa tulee vilisemään sana HTML, ja jos et tiedä, mitä se tarkoittaa, lue tämä (linkki wikipedian artikkeliin). Tai oikeastaan kyseessä tulee olemaan XHTML -kieli (linkki wikipediaan).

1) Lataa video YouTubeen. Kun olet ladannut videon, mene videontoistosivulle ja napsauta kohdasta "Jaa" (punaisen nuolen osoittama kohta).

Klikkaa kuvat suuriksi, niin näet paremmin! :)

2) Tämän jälkeen naksauta auki välilehdestä "upota" (ylin punainen nuoli osoittaa kohdan).


Oletuksena YouTuben videot ovat pienikokoisia. Suurennan koodiin valmiiksi videoni koon (alin punainen nuoli) , käytän kokoa 720 x 405 px. Vihreä nuoli osoittaa html-koodin. 3) Maalaa ja kopioi tämä html-koodi (käyttämällä crtl+c tai hiiren oikealla näppäimellä valmitsemalla "kopioi". :)

4) Sitten siirry blogitekstisi (eli tekstieditorin) ääreen. Koska olen laiska, näytän näyttöni kuvakaappauksella, kuinka liittäisin tekstin tähän postaukseen :)


Blogisi teksti syntyy normaalisti "Luo" tilassa. Tämä on "What You See Is What You Get" -tila (html-koodauksen parissa tuttavallisemmin WYSIWYG), suomennettuna "Mitä näet, sitä saat" -tila. Kirjoitat ja muotoilet tekstisi, editori puolestasi kääntää sen HTML-koodille. Helppoa kuin heinänteko. No, jos totta puhutaan, oon saanut tapella editorin kanssa useamman kerran, kun meillä on erimielisyyksiä välistyksistä ja muista asioista. 5) Nyt joudut vaihtamaan HTML-koodin puolelle, klikkaa siis HTML.


Älä säikähdä. Tuossa on sama teksti, mitä olen tähän asti kirjoittanut, XHTML-koodina. Se, mitä sinun pitää koodista ymmärtää, on <br /> -koodikohdat. <br /> -koodi (huom. välilyönti r:n ja kauttaviivan välissä) on rivinvaihtokoodi, eli enterin lyönti. Testiksi voit hakata tekstiisi monta rivinvaihtoa putkeen ja katsoa koodia uudestaan. Sieltä se löytyy.

Sulla on kopioituna tekstinpätkä YouTubesta, eikö? 6) Nyt haet koodista sen kohdan, mihin haluat videosi liittää ja painat ctrl+v tai hiiren oikealla napilla valitset "Liitä". Kannattaa laittaa se siis yhden tai kahden <br /> -koodin jälkeen, sillä ilman sitä, video tulee suoraan tekstin jatkeeksi. :)

Maalasin koodinpätkän, jotta se näkyy paremmin :)
Nyt on videon koodi tekstin seassa. Kannattaa muuten lisätä tuon koodin alkuun ja loppuun vielä toinenkin tai useampi <br /> -koodi (tai ihan Luo -tilassa isket rivinvaihtoja), sillä nyt koodi on ahtaasti tekstin välissä. :) Katsomalla valmista versiota tekstin rivinvaihtojen määrä tulee säädettyä hyvin kohdilleen.

Esikatsele ja muokkaa, tai julkaise, katso ja muokkaa. Videosi on onnistuneesti tekstin seassa :)
Kysy, jos jotain jäi epäselväksi!

2. helmikuuta 2014